maanantai 2. marraskuuta 2020

Kehittämistehtävä

Valitsin kehittämistehtäväksi oppilaitoksemme Digiosaamot henkilökunnalle. Yksi toimenkuvani on Digitutor henkilökunnalle, joten kehittämistehtävä oli helppo valita tästä toimenkuvasta. Oppilaitoksessamme on haluttu panostaa henkilökunnan osaamiseen kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tätä varten suunniteltiin ja toteutettiin Digiosaamot keväällä 2020. Tarkoituksena oli, että henkilökunta voisi tulla Digiosaamoon minkä tahansa ongelman kanssa. Oli ongelma sitten Moodlessa, Teamsissä tai muissa asioissa. Digiosaamossa ei ollut niinkän tarkoitus opettaa, vaan antaa ns. vierihoitoa juuri oikeisiin ongelmiin. Digiosaamoilla oli tietty aika ja paikka, johon henkilökunta voisi tulla vaikka piipahtamaan tai olemaan koko ajan. Aikaa oli kerrallaan kaksi tuntia ja Digiosaamoja pidettiin maanantaisin klo 12-16 välisenä aikana. Meitä Digitutoreita on usempia, joten Digiosaamot jaettiin meidän kesken. 

Ennen ensimmäisiä Digiosaamoita pidettiin eri aloille Digipajoja, joissa käytiin läpi juuri heitä kiinnostavia asioita. Pajan ajankohta sovittiin koulutuspäällikön kanssa, ja hän kutsui opettajat pajaan. Ennen pajaa kysyttiin toiveita Digipajan sisällöstä. Näissä pajoissa käytiin läpi ihan Moodlen perusteita sekä tutustuttiin Teamsiin ja sen käyttöön etäopetuksessa. Näissä pajoissa mainostettiin Digiosaamoja ja kutsuttiin ihmisiä paikan päälle. 

Ensimmäiset Digiosaamot ehdittiin pitämään, eikä suosio ollut valtava. Vain muutamia ihmisiä tuli paikan päälle. 

Sitten tuli Korona... Ja ammatilliset oppilaitokset menivät etäopetukseen niinkuin kaikki muutkin oppilaitokset. Digiosaamoille oli yhtäkkiä kysyntää ja tarvetta. Ensimmäinen Digipaja oli vielä hiljaista, kun etäpajaan ei oltu ehditty varautua. Olin Teamsissä ja puhelimessa linjoilla, jos jollakin oli jotain kysyttävää ja olihan sitä. Mutta vain muutamilla.

Tästä otettiin opiksi ja seuraaviin Digiosaamoihin tehtiin Teams-kokouskutsu sekä aikataulu. Aika (12-16) jaettiin Moodlen ja Teamsin kesken sekä välillä myös muita aiheita mukaan ottaen (mm. Office365). Aluksi otettiin jonkin aihe, jonka tiedettiin ihmisiä askarruttavan (usein kysyttyä). Tämä asia käytiin läpi ja sen jälkeen oli aikaa kysymyksille. Sieltä nousikin kysymyksiä ja ongelmia, jotka käytiin läpi. Maalis-kesäkuun Digiosaamoissa oli henkilökuntaa useita kymmeniä Teamsissä asioita kuuntelemassa. Toki myös henkilökohtaista ohjeistusta ja neuvontaa oli saatavana erikseen sovittavina ajankohtina. Yllättävä digiloikka toi osallistujat Digiosaamoihin ja toteutus etänä Teamsin kautta oli toimiva. Useat osallistuivat useampaankin Digiosaamoon. Yleensä meitä Digitutoreita oli paikalla ainakin kaksi, niin pystyimme kommentoimaan ja täydentämään toisiemme puheita. 

Kesäkuussa toteutin kyselyn Digiosaamoista syksyn suunnittelua varten. Vastaajamäärä oli henkilökunnan määrään nähden alhainen. Mutta toisaalta se ei minua yllättänyt. Kyselyssä kysyttiin kevään Digiosaamoista ja mikä oli saanut osallistumaan niihin. Täsmätarve tuntui olevan yleisin syy, enkä siitä kauhean yllättynyt ollutkaan.


Digiosaamo myös koettiin hyödylliseksi. Suurin osa oli saanut sitä tietoa, mitä oli tullut hakemaan. Kysymykseen "Miten Digiosaamon pitäminen Teamsissä mielestäsi toimi?" saatiin mm. seuraavia vastauksia: "Hyvin; tarvitaan tietävä vetäjä, mutta "yleisön" osallistumisella tärkeä merkitys", "Toimi oikein hyvin ja joustavasti. Yhteistä jakamista ja yhteisiä tarpeita oli paljon ja apua sai,", "Se toimi ihan hyvin. Kysymyksiin saimme vastauksia ja toisten esittämistä kysymyksistä opimme lisää." Toki kaikki eivät ihan näin tyytyväisiä olleet, mutta Digiosaamot koettiin hyödylliseksi, koska kysymyksen "Kuinka hyödylliseksi koit Digiosaamon?" vastausten keskiarvo oli 4,36. 

Myös Digisoaamojen tarpeesta ja jatkosta kyseltiin. Suurin osa vastanneista oli kiinnostunut osallistumaan osaamoihin jatkossakin ja mieluisin tapa olisi Teamsissä.

Kyselyn ja kaiken muunkin tarpeen pohjalta suunniteltiin jälleen syksylle 2020 Digiosaamoja. Digiosaamojen aikaa lyhennettiin siten, että ne ovat nykyisin klo 14-16 aiemman klo 12-16 sijaan. Tämä koettiin liian pitkäksi ajaksi niin vetäjien kuin osallistujien kannalta. Myös päiviä vaihdettiin, koska yhdellä opintoalalla oli aina samanaikaisesti oman opintoalan palaveri (aiemmin osaamot oli aina maanantaisin). Tällä vaihtelulla koitetaan mahdollistaa mahdollisimman usean opettajan osallistumismahdollisuus. 

Lisäksi ideoitiin torstaiaamujen Torstai Teams. Joka torstaiaamu klo 8 - 9 on mahdollisuus tulla Teamsiin ja kysyä apuja. Iltapäivien Digiosaamoihin on mahdollisuus osallistua paikan päällä tai Teamsillä. Lisäksi on luotu Digiosaamo-tiimi, jossa voi kysyä ongelmista ihan viestillä. Tuonne myös tallennetaan ohjeita ja laitetaan hyödyllisiä linkkejä. Myös Teams-linkki on lisätty tuonne tiimiin, joten sen löytäminen on helppoa. 

Mutta... Nyt tulee iso mutta. Kevään digiloikasta huolimatta syksyn Digiosaamot eivät ole saavuttaneet suosiota. Useita Digiosaamoja on nyt pidetty ilman osallistujia. Keväällä ihmiset kokivat nämä tarpeelliseksi, mutta nyt niihin ei ole tulijoita. Tässä tuntee jo epäonnistuneensa. Markkinointia on tehty, mutta silti vain yksi tai kaksi ihmistä tulee kysymään apuja, jos niinkään montaa. Tosin he saavat todellakin vierihoitoa. Ja neuvoja kysytään Digiosaamojen ulkopuolella. Varsin usein olen neuvonut henkilökuntaa "oman työn ohessa" eli kunhan vain joku on onnistunut hihasta nappaamaan. Lieneekö työt ja kiire vieneet ihmiset mennessään, eikä nyt ehditä paneutua digiasioihin. 

Digiosaamojen kehittäminen siis jatkuu. Tämäkään vaihtoehto ei ole hyvä. Ajatuksena itselläni on, että Digiosaamoihin otetaan ihan selkeä aihe, jota käydään läpi. Tätäkin on tosin kokeiltu aiemmin, eikä se silloin osoittautunut yhtään sen houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, kuin nämä osaamot. Torstai Teamsit voisivat helpomminkin tulla suosituiksi juuri tällaisten lyhyiden tietoiskujen avulla. Tosin itsestä tuntuu "tyhmältä" puhua tyhjälle Teamsille. Mutta tässä voisin samalla nauhoittaa tietoiskun ja laittaa sen myöhemmin jakoon. Tämä onkin todennäköinen kehittämiskohde seuraavaksi.

Seuraavaa digiloikkaa odottaessa...






tiistai 27. lokakuuta 2020

Medialukutaito

Mitä onkaan medialukutaito. Asia voidaan käsittää monella eri tavalla ja se sisältää monta eri ulottuvuutta. Yksi tärkein osa mielestäni on mediakriittisyys. Tai miten sen ilmaisisi. Ihan kaikkea mitä mediassa on, ei kannata uskoa. Ja ihan kaikkea mitä löydät, et voi hyödyntää ainakaan ihan täydessä laajuudessa. Sinun tulee osata tulkita kaikkea sitä mediatulvaa, jota ympärillämme on. Sinun tulee myös tietää mitä saat käyttää ja millä laajuudella. 

Opetan itse liiketoiminnan alalla ja puhumme paljon opiskelijoiden kanssa mm. tekijänoikeuksista ja tietosuojasta. Kuvien käyttö on yksi ehkä eniten puhutuista asioista. Koskaan ei voi muistuttaa liikaa siitä, mitä kuvia voit käyttää. Ja vaikka oletkin itse ottanut kuvan, niin saatko käyttää sitä ilman siinä esiintyvien henkilöiden lupaa. Itse suosittelen opiskelijoille Pixabay-palvelua. Sieltä löytyy paljon Creative Commons -lisenssillä jaettuja kuvia. Ja kuvat ovat todella monipuolisia. Ei ole tainnut käydä sellaista kertaa, ettenkö olisi löytänyt sieltä tarkoitukseeni sopivaa kuvaa. 

Opiskelijoideni kanssa keskustelemme myös paljon sosiaalisesta mediasta ja sen käytöstä, niin  vapaa-ajalla kuin töissäkin. Usean opiskelijan työpaikalla sosiaalinen media on yksi työväline mm. markkinoinnissa. Toisilla taas sitä ei käytetän lainkaan. Itse en opetuksessa juurikaan somea hyödynnä. Voisin ehkä enemmänkin, mutta olen pitäytynyt tutuissa ja turvallisissa oppilaitoksen tarjoamissa välineissä kuten Moodlessa. Tässä aineisto, jonka avulla käsittelen opiskelijoiden kanssa tietoturvaa ja tietosuojaa. Ja tässä aineisto, jossa puhutaan tekijänoikeuksista. 

Medialukutaito on siis haasteellista ja monipuolista. Sitä on vaikea selittää ja vaikea ymmärtää.Toisaalta se on taas ihan joka päiväistä emmekä edes ajattele asioista, että tämä kuuluu media lukutaitoon. 

Keräsin myös hieman linkkilistaa, joissa käsitellään näitä asioita, joten tässä tulee.

Medialukutaito

 

Tietosuoja

·          

 Tekijänoikeudet ja opetuksen erityisluvat asian suhteen

 

 

 Creative Commons

 Saavutettavuus

keskiviikko 29. heinäkuuta 2020

Oppimisprosessin ohjaaminen digiympäristöissä

Kun lähdin pohtimaan tätä tehtävää ja miten sen toteuttaa, minulle tuli valinnan vaikeus. Työssäni koitan kehittää jatkuvasti verkkokursseja joko kokonaan verkossa tehtäviä tai osittain verkossa tehtäviä. Oppimisympäristöistä Moodle on ollut käytössä jo pitkään ja sitä on kehitetty eteenpäin koko ajan. Toisaalta juuri sopivaan saumaan sattui tarve muutamalle verkkokurssille, joista valitsin sitten kaksi tähän oppimistehtävään. Meillä oli juuri tehtävänä Liiketoiminnan perustutkintoon kolmekin eri tutkinnon osaa, jotka oli tarkoitus viedä kokonaan verkkototeutuksena toteutettavaksi. Niistä valitsin tähän Henkilöstön tukipalvelut -kurssin. Toisena kurssina otin mukaan Flip-Ideal projektissa tehtävän verkkokurssin, jossa opiskellaan käänteisen luokkahuoneen ideaa. Tässä yhdistyvät monet asiat.

Oppimisympäristöksi valikoitui Moodle, koska se on oppilaitoksessamme käytössä. Moodlessa on toki monia ominaisuuksia, jotka tukevat itsenäistä opiskelua. Kurssit ovat toimintatavoiltaan hieman erilaisia Henkilöstön tukipalvelut pohjautuu pitkälti teksteihin ja tehtäviin, joissa opiskelija pohtii tehtävissä vaadittuja asioita. Flip-Ideal-kurssi puolestaan pohjautuu videoihin ja lyhyisiin "tietovisailu"-kysymyksiin. Ehkä näistä voisi sanoa, että Henkilöstön tukipalvelut laittaa opiskelijat pohtimaan itsenäisesti asioita sekä etsimään tietoa myös muualta, kuin juuri tältä Moodle-kurssilta. Flip-Ideal puolestaan on täysin informatiivinen ja tietosisältöinen kurssi. Toisessa opiskelija on aktiivinen tekijä, toisessa opiskelija on ehkä passiivinen tiedon hakija. 

Henkilöstön tukipalveluissa rakenteen ja tehtävien suunnittelu lähti tutkinnon perusteista. Sieltä löytyi suoraan kokonaisuudet, joihin kurssi jaettiin. Sieltä löytyvät myös aiheet ja ideat tehtäviin. 

Kurssin tehtävät suunnittelin pääsääntöisesti sellaisiksi, että ne tukivat opiskelija omaa oppimista sekä näyttösuunnitelman tekemistä. Tarkoituksena oli, että opiskelijat näiden tehtävien perusteella tietävät, mitä asioita heidän tulee ottaa huomioon omaa näyttöön suunniteltaessa. Esimerkiksi heidän tuli laatia Tiedote (joko annetuista aiheista tai omasta aiheesta) sekä esitysmateriaali esim. omasta yrityksestä. Heidän tuli myös miettiä mm. sidosryhmiä sekä arkistointiaikoja. Pyyntönä oli myös, että opiskelijat kirjoittaisivat koko ajan oppimispäiväkirjaa, jossa he pohtivat omaa edistymistään. Tehtävät olivat palautettavia tehtäviä, joista opettaja antaa palautteen. Näin opiskelijat saavat palautteen omasta osaamisestaan.

Saamani palautteen mukaan ainakin näyttösuunnitelmaan liittyvä tavoite täyttyi. Opiskelijat olivat tyytyväisiä ja saivat hyviä eväitä omien töiden tekemiseen ja osaamisen näyttämiseen.

Flip-Ideal-kurssi puolestaan pohjautuu pitkälti videoihin ja niitä onkin upotettu kurssille useita. Tämä kurssi on tehty yhteistyössä kansainvälisen projektin tuotoksena. Sisältöä ovat tuottaneet useat eri tahot ja minulle jäi kaiken aineiston kokoaminen yhdeksi kokonaisuudeksi. Sisällöt on suunniteltu yhdessä samoin rakennetta. Tein työkaverini ehdotuksen rakenteeksi ja se koettiin hyväksi. Toki toteutuksessa huomasimme yhden osion turhaksi. 

Kursilla on siis paljon videoita ja myöskin muuta materiaalia. Videoissa on käytännön esimerkkejä käänteisen luokkahuoneen käytöstä ja myöskin eri välineiden hyödyntämisestä. Lisäksi on muutamia lyhyitä kyselyitä, joissa voi testata omaa osaamistaan. Eli tuliko video katsottua. Tarkoituksena on lisätä tähän vielä Osaamismerkkihakemus. Eli, kun olet käynyt kurssin, sinun on mahdollisuus hakea osaamismerkkiä. Flip-Ideal kurssiin pääsee tutustumaan tästä (saattaa vaatia kirjautumisen vierailijana). 

Kursseille tehdyn suunnitelman pääset lukemaan tästä

Molempien kurssien tekeminen on ollut mielenkiintoista. Näissä on vähän eri katsontakanta, mutta kuitenkin molemmat ovat verkkokursseja. Mielenkiinnolla odotan palautetta molemmista kursseista. Henkilöstön tukipalvelut on vedetty läpi nyt yhden kerran ja todettiin jo, että suunniteltua aloitustapaamista ei tarvita. Opettaja voi ohjeistaa opiskelijat kurssille viestilläkin. Ja näin kurssin voi suorittaa milloin tahansa. Opettajalta tämä vain vaatii sen verran tarkkaavaisuutta, että pitää huolen opiskelijoista (eli tarkistaa tehtävät ja "potkii" eteenpäin tarvittaessa). 

Seuraavaksi käynkin käsiksi meidän A-ajokortin kurssiin...

lauantai 8. helmikuuta 2020

Tulevaisuus

Mihin mennään liiketalouden allalla

Tulevaisuuden pohdintaa on tehty tässä monellakin lailla ja monelta katsontakannalta. Mihin mennään tulevaisuudessa niin taloushallinnossa kuin kaupan allallakin. Aloilla, joihin liiketalouden opiskelijat pääsääntöisesti työllistyvät. Ja toki opetusalan kannaltakin. Miten me voimme vastata näihin tulevaisuuden haasteisiin. Ja miten me saamme opiskelijat innostumaan opinnoista. Ja viihtymään koulussa, vaikka tarkoituksena ei olekaan viihtyä, vaan oppia tulevaisuutta varten. Mutta kyllä se viihtyminen takaa myös sen oppimisen.

Keskustelin tulevaisuudesta kahden työpaikan edustajan kanssa. Toinen oli taloushallinnon alalta ja toinen kaupan alalta. Molemmat ovat sitä mieltä, että työ ei hävitä, mutta se muuttuu. Taloushallinnon alalla on pitkään "peloteltu" sillä, että taloushallinnon työpaikat häviävät. Mutta näin ei tule käymään vielä pitkään aikaan. Toki on tullut robotiikkaa, mutta se ei pysty (toistaiseksi) tekemään kuin rutiini työtä. Robotiikka/tekoäly voi tehdä tarkistuksia ja löytää poikkeamat, jotka sitten ihminen korjaa. Sama on kaupan alalla. Robotiikka voi olla apuna tilausten kohdentamisessa ja keräämisessä, mutta asiakaspalvelu ei häviä mihinkään. 

Ennakkotehtävänä pohdin liiketalouden alan muutosta ja sain aikaiseksi alla olevan MindMapin. Hyvin olin samoilla linjoilla, kuin haastattelemani työelämän edustajat. Työ ei häviä minnekään, vain sen luonne muuttuu. Ja digitaalisuus kehittyy ja kasvaa. Se tulee entistä vahvempana mukaan. Ja työntekijöiden on hallittava enemmän digitaalisuutta. Tulevaisuuden työntekijöiden tulee olla moniosaajia, jotka hallitsevat useita eri välineitä ja taitoja.



Tässä vielä kooste haastattelusta työelämän kanssa. Haastateltavana Pasi Hotti Office Plus Oy:stä Lohjalta. (Mikäli alla oleva video ei toimii, löytyy se myös tämän linkin takaa.)


torstai 6. helmikuuta 2020

Tavoitteiden pohdintaa

Digi-ope koulutus on aloitettu samoin matka kohti Digi-opettajuutta. Tai sillä tiellä olen ollut jo pitkään, mutta nyt pitäisi saada uutta potku ja oikeasti siirtyä Digi-opettajuuden  maailmaan. Olen aina ollut kiinnostunut kaikesta digitaalisuudesta ja uuden kokeilemisesta. Ja sitä olen yrittänyt tuoda työyhteisöönikin. Ihan päivittäisessä työssäkin olen kannustanut työkavereita tarttumaan uusiin haasteisiin ja ottamaan uusia välineitä käyttöön. On sitten ollut kyse ihan Wilman opettelusta tai siitä, että hyödynnetään Skypeä opetuksessa. 

Se mitä haen tältä koulutukselta on potkua digi-opettajuuteen. Yhä enemmän on  ohjausta ja opetusta digitaalisilla välineillä. Haen myös uusia näkökantoja. Ei digi-opettajuutta ole pelkästään se, että opetan verkossa Skypen välityksellä. Se voi olla luokkahuoneopetusta, jossa hyödynnytään erilaisia digitaalisia välineitä. Se voi olla myös opetusta työpaikalla ja jälleen hyödynnetään digitaalisia välineitä.

Haen tältä koulutukselta myös sitä, että voin viedä tätä "ilosanomaa" eteenpäin myös työyhteisössämme. Että voin kertoa työkavereille uusista mahdollisuuksista ja kannustaa heitä kokeilemaan ja ottamaan uusia välineitä käyttöön. Odotan tältä koulutukselta uutta innostusta ja uusien välineiden haltuunottoa. Siis  paljon. Kaipaan myös välineitä ja keinoja digitaaliseen ohjaukseen. Sitä  en ole vielä ihan täysin sisäistänyt. 

Digiopetuksen toteutussuunnitelma

Tavoitteena on tehdä ja toteuttaa jokin verkkokurssi. Itse otin käsittelyyni oikeastaan kaksikin verkkokurssia. Toinen kuuluu projektiin, jossa olen ollut mukana viime vuodesta lähtien. Projekti on nimeltään FLIP-IDEAL ja sen tarkoituksena on tutustuttaa opettajia käänteisen luokkahuoneen käsitteeseen ja ottaa sitä käyttöön opetuksessa. Olemme luoneet projektissa Moodleen-kurssin ja nyt alkaa testivaihe. Tämä on itseopiskelumateriaali opetushenkilöstölle. Tarkoituksena on kerätä palautetta kurssista ja kehittää sitä palautteen mukaisesti. Tähän on tulossa myös Osaamismerkin hakemismahdollisuus myöhemmin. 



Toinen toteutus on Liiketoiminnan  perustutkinnon Henkilöstön tukipalvelut tutkinnon osan  vieminen verkkoon eli Moodleen. Rakennan siihen Moodle-kurssin ja ohjaan opiskelijoita kurssin suorituksen aikana. Opiskelijat työskentelevät itsenäisesti omaan tahtiin, sekä saavat ohjausta tarpeen mukaan.

Vaikka molemmat ovat Moodle-pohjaisia verkkokursseja, on niissä kuitenkin erojakin. Toinen toimii ihan täysin itsenäisenä opiskelumateriaalina (FLIP-IDEAL) ja toisessa (Henkilöstön tukipalvelut) on mukana verkko-ohjaus. 

Kehittämistehtävä

Kehittämistehtävän tavoitteena on Digi-osaamo -toiminnan kehittäminen henkilöstön digiosaamisen vahvistamiseksi. Meillä Luksiassa otetaan nyt keväällä 2020 käyttöön Digi-osaamot, joihin henkilökunta voi tulla hakemaan apuja digi-ongelmissa. Digi-osaamoja järjestetään kolmella eri kampuksella kerran kuukaudessa. Henkilökunta voi ilmoittautua sinne ja tulla paikalle esim.  Moodle-ongelman kanssa tai Office ohjelmien kanssa. Paikalla oleva Digi-tutor auttaa ja neuvoo häntä. Tätä on edeltänyt jokaiselle opintoalalle pidetyt digipajat, joissa on käyty läpi Luksian digipalveluita sekä "mainostettu" näitä Osaamoja.

Kehittämistehtävässä selvitetään:

  1. Miten henkilökunta ottaa nämä Digi-osaamot vastaan. Miten saadaan henkilökunta mukaan toimintaan siten, että se palvelee heidän ajankäyttöään.
  2. Miten saadaan henkilökunnan tarpeet kuuluviin Digi-osaamon toiminnassa.
  3. Tuen ja koulutuksen tarjonnan eri muotojen kehittäminen.
Ensimmäiset Digi-osaamot starttaavat maaliskuussa. Joten toukokuussa on jo mahdollista saada palautetta jo toteutuneista Digi-osaamoista. Syksyllä toiminta jatkuu, joten palautteen perusteella voidaan syksyn Osaamoihin tehdä täsmennyksiä. Marraskuusa kerätään loppupalaute ja tehdään arviointi.

Lopuksi

Paljon on urakkaa edessä, mutta sitä en pelkää. Odotan innolla kaikkeen uuteen tarttumista. Tämä koulutus antaa uutta piristysruisketta "urautuneeseen" opettajaan.  Näin ainakin toivon.